Leffamiehen tie – kaitaa ja digiä

teksti ja kuvat: Kari Hongisto

(Artikkeli on tehty vuonna 2010)


 

Leffamies Pertti Kansa

Piikkiöläinen Pertti Kansa pujottelee filmin kaitafilmiprojektorin "hampaisiin" ja käynnistää vanhan ratinan. Kuva heitetään peiliin itse tehdyssä tunnelissa, josta digikamera taltioi filmin ja siirtää sen nykytekniikalla käsiteltävään muotoon. Vermeiden on oltava tarkoin linjassa ja säädöt terävinä.

Filmin aiheena on kaitafilmaajien yhdistyksen kevätretki Seilin saareen vuonna 1981. Aikansa dokumentti, mukavasti leikattu ja varustettu selostuksella ja musiikilla. Satakielen laulukin on aito äänitys. Turusta lähdetään paatilla, nautitaan merestä, saaressa on esittely, eväät maittavat, kuvaa tallentuu, lähtösatamaan palataan. Harrastajan työksi kelpo jälkeä.

 

– Dokumentteja olen itse mielelläni kuvannut, myös luontoa ja perhe-elokuvaa. Matkoilta on muutakin kuin muistoja, ihan leikattuja ja musiikilla varustettuja matkaelokuvia, kertoo entinen verhoilija ja yrittäjä Pertti Kansa, jonka serkun poika muuten on tunnettu laulaja Tapani Kansa, jonka esiintymistä elokuvamies on myös tallentanut.

– Viimeksi olen kuvannut Aurajoen vaiheita Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyen.

– Omassa ja yhdistyksen arkistossa on monelta osin korvaamatonta materiaalia, mm. yli 200 elokuvaa tehneeltä Ole Tarvoselta juonellisia 16 millisiä dokumentteja vanhoista työmenetelmistä. On arkistomme helmiä televisioonkin pyydetty.

– Mennääs studioon, kehottaa Kansa.

 

Tietotekniset laitteet täyttävät toisen huoneen. Nykyaikaiseen elokuvan editointiin ja käsittelyyn löytyvät erinomaiset konstit. Digitallenteitakin on hyllymetreittäin.

Vuodesta 1965 yhdistyksessä toimineen Kansan mukaan tekniikka on myös säännellyt kuvaajien aktiviteettia. Sotien jälkeen kaitafilmaus ei ollut aivan jokamiehen puuhaa, vaan laitteet suhteellisen harvinaisia. Käyttökään ei ollut nykyisten automaattikameroiden helppousluokkaa. "Superkasi"-formaatti toi äänen mukaan.

– Televisio verotti ensin omansa, vanha sukupolvi ei sitten omaksunut VHS-videoita, joilla jokamies kyllä kuvasi, mutta joita ei voinut leikata. Omien, juonta ja ideaa sisältävien elokuvien teko tyrehtyi pahoin.

– Digitekniikka räjäytti potin ja homma elpyi uudestaan, mutta taas osa vanhasta joukosta vetäytyi uuden tekniikan käytöstä.

– Yhdistys kaipaa nuoren digitietoisen väen mukaantuloa. Digitekniikka on avannut kuvankäsittelylle rajattomat mahdollisuudet ja tarjoaa terävän kuvan. Perustaidot oppii kuka tahansa.

 

Kansa tiivistää yhdistyksen paikaksi jossa vaihdetaan elokuvauksen kokemuksia, katsellaan kavereiden elokuvia, saadaan kuukausittain koulutusta niin tekniikassa kuin luovassa taiteellisuudessa. Lokakuun teemana ensi viikolla on elokuvan käsikirjoittaminen, marraskuussa videokuvaus.

– Nettisivuilla voi vierailla ja sitten Förituvalla. Mukaan pääsee ilman jäsenyyspaineita.

 

 


 

Lehdet:

- Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina

Netissä: www.kuntsari.fi

- Kaarina-lehti